Historiaa

Historian kirjojen mukaan Selkien ensimmäisiä asukkaita olivat ortodoksiuskoiset karjalaiset kaskitalonpojat. Stolbovan rauhan (1617) jälkeisenä aikana monet heistä – kuten lukuisat muutkin rajaseudun ortodoksit – siirtyivät luterilaistamisen myötä Venäjälle.

Harvojen paikkakunnalle jääneiden katsotaan olevan alkuperäisiä ja vanhimpia selkieläisiä. Luonnollisesti valmiiksi raivatut autiot tilat houkuttelivat myös uutta väkeä lännen suunnalta.

Isonjaon (1757) aikoihin Selkien kylässä oli 25 tilallista. Tiloille otettiin vuokraviljelijöiksi torppareita ja muita vuokramiehiä.

1800-luvulla Joensuun läheisyys ja Pohjois-Karjalan teollistuminen vaikuttivat myös Selkiellä – niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Silloin kylälle saatiin esimerkiksi ensimmäinen ylioppilas.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Selkielle syntyi yhä enemmän uusia maatiloja. Tienvarsille ja kyläaukeille nousi puolestaan entisen tilattoman väestön mökkiasutusta.

Leipänsä selkieläiset hankkivat pääasiassa maataloudesta sekä uitto- ja metsätöistä.

Lähde: Selkien kyläyhdistys ry 2004. Selkie – kulttuurikylä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Sivuilla paikalla

There are currently 0 users and 1 guest online.

Lisätietoja